Du vuoigatvuohta geavahit našuvnnalaš unnitlogugiela
Gullot go soames dain našuvnnalaš unnitloguide de dus lea riekti geavahit iežas giela oktavuođain Dáhkádusgássain. Dás oaččut diehtit makkár gielalaš vuoigatvuođat dus leat ja makkár gáibádusaid sáhtát bidjat Dáhkádusgássái.
Našuvnnalaš unnitlogugielat leat jiddisch, romska (romani chib), sámigiella, suomagiella ja meänkieli.
Visot našuvnnalaš unnitlogugielat galge suodjaluvvot ja ovddiduvvot
Láhka lohká ahte našuvnnalaš unnitlogut galge suodjaluvvot ja ovddiduvvot. Dan guhte gullo našuvnnalaš unnitlohkui galgá leat riekti oahppat, ovddidit ja geavahit iežas unnitlogugiela. Dáhkádusgássa galgá guldalit našuvnnalaš unnitloguid ja váldit vuhtii sin dárbbuid.
Dáhkádusgássas lea geatnegasvuohta dieđihit dutnje du vuoigatvuođaid, beroškeahttá makkár našuvnnalaš unnitlogugiela ságastat ja gos Ruoŧas orut.
Erenoamáš nanu vuoigatvuođat suomagillii, meänkielii ja sámegillii
Erenoamáš nanu vuoigatvuođat leat sis geat ságastit suomagiela, meänkieli ja sámigiela ja orrut gielddas hálddahusguovllus.
Don guhte orut gielddalaš hálddahusguovllus lea vuoigatvuohta gulahallat Dáhkádusgássain du gillii. Don galggat sáhttit oažžut vástádusa njálmmálaččat ja čálalaččat seamma gillii.
Don guhte orut gielddas mii ii gullo hálddahusguvlui galggat sáhtti váldit oktavuođa Dáhkádusgássain suomagillii, meänkielii dehe sámegillii, jus gávdno bargi guhte hálddaša giela.
Beroškeahttá gos orut galggat álot sáhttit čállit suomagillii, meänkielii ja sámegillii Dáhkádusgássai.